Viewing entries tagged
Mindfulness

5 vinkkiä, miten voit ennaltaehkäistä stressiä ja lisätä hyvinvointiasi

Comment

5 vinkkiä, miten voit ennaltaehkäistä stressiä ja lisätä hyvinvointiasi

Tässä 5 yksinkertaista vinkkiä, miten voit ennaltaehkäistä stressiä sekä lisätä omaa ja muidenkin hyvinvointia. Elä sana "mindful" todeksi, päivä kerrallaan ja pysyttele uteliaan arvostavasti läsnä oman päiväsi hetkissä.

  1. Kiinnitä tarkoituksella huomiosi eri istuma- ja seisoma-asentoihin ja niiden muutoksiin päivän aikana. Huomaa, kehosi asento, ryhti ja miltä kehosi tuntuu, kun nouset makuulta istuma-asentoon tai istumisen jälkeen seisomaan ja kun alat kävelemään. Pyri tiedostamaan, mitä kehosi tarvitsee. Venytystä? Lepoa? Liikettä? Ravintoa? Rakkautta? Mitä muuta? Kuuntele ja pidä huolta kehostasi. Huomaa samalla, mikä on mielentilasi. Riittää, että nimeät sen hetkisen tunnetilan. Päätä, että havannoit vähintään 5 kertaa tietoisesti nämä aina, kun kehosi asento muuttuu.

  2. Ole tietoisesti läsnä päivän keskusteluissa. Havannoi uteliaana, kuunteletko loppuun asti? Huomaa, kun olet äänessä. Huomaa, kun käyt mielensisäistä keskustelua tai kommentoit mielessäsi jotain. Arvosteletko vai arvostatko? Kokeile, voitko vain kuunnella ja olla läsnä. Kokeile 2 minuuttia. Anna keskustelukumppanisi todella kokea täydellinen läsnäolosi ja arvostuksesi häntä kohtaan. Huomaa, mitä tapahtuu. Ja kun puhut tai kuuntelet niin havannoi, miten kehosi reagoi, miltä kehossasi tuntuu tai mikä on mielentilasi ja millaisia tunteita sinussa herää hetkestä toiseen. Voitko pysytellä myötätuntoisen uteliaana.

  3. Mikäli huomaat ja tulet tietoiseksi kehosi jännitystiloista tai kireydestä esimerkiksi niskassa, hartioissa tai alaselässä, niin pysähdy hetkeksi ja kokeile voitko ikäänkuin hengittää sisään kohti tuota kireää kohtaa ja sieltä ulospäin samalla hölläten ja rentoutuen jokaisella uloshengityksellä. Hengitä sisään ja ulos rauhallisesti vähintään 5-10 kertaa. Ja huomaa, miten olosi muuttuu kerta kerralta. Huomaa pienimmätkin muutokset.

  4. Kun aiot avata tai sulkea esimerkiksi laatikon, oven, ikkunan tai vaikka läppärin kannen, niin kokeile tehdä se tietoisesti. Pysähdy hetki ennen sulkemista ja huomaa sitten, kuinka kätesi koskettaa esimerkiksi läppärin kantta. Ja laita se kiinni tietoisesti. Katso, kuuntele ja tunne. Ja päästä irti.

  5. Kun syöt tai juot jotain päivän aikana, niin tee sitä tietoisesti ainakin pari minuuttia. Pysähdy, katso, nauti tuoksusta ja mausta. Pureskele hieman hitaammin kuin normaalisti. Tee kaikki ollen tietoisena siitä, mitä teet. Huomaa samalla, miten ravitset kehoasi ja mieltäsi.

Comment

Miten voitat esiintymisjännityksen

Comment

Miten voitat esiintymisjännityksen

Tiesitkö, että esiintymispelko on kaikkein yleisin pelko. Kyllä! Lähes jokainen jännittää ja osa jopa todella pelkää esiintymistä. 

Esiintymistilanteitahan elämän aikana riittää, eikö totta? Juhlapuheista työpaikkahaastatteluihin ja luennoimisesta yleisön edessä erilaisiin myyntipuheisiin. Pelkästään ryhmätilanteissa omaa esittelyvuoroa odottaessa moni jännittää tarpeettoman paljon.

Voiko esiintymisjännityksen tai suoranaisen pelon selättää ja voittaa?

KYLLÄ VOI.

Olen itse ollut aikoinaan todella kova jännittämään ihan ahdistukseen asti. Pulssi kiihtyi kahteensataan muutamissa sekunneissa, hikoilin ja punastelin. Kädet ja jalatkin tärisivät. Ja monesti pää tyhjeni kaikesta siitä, mitä piti muistaa. Esimerkkinä yhdestä tällaisesta todella kovan jännittämisen aiheuttamasta muistin heikentymisestä tapahtui vuonna 2000 kypsyysnäytettä antaessani. Olipahan kokemus. Vasta toisella kertaa sain itseni koottua kasaan ja selvisin tuosta hyvin jännittävästä tilanteesta. Paljon on tapahtunut sen jälkeen.

Vieläkin syke hieman nousee, mutta olen oppinut, että pieni jännitys tai hieman sanoja muuttaen... vireystilan sopiva nousu, on hyvä asia. Silloin tiedän, että tilanne on minulle tärkeä ja tulen antamaan parasta kuulijoilleni.

Matkan varrella olen oppinut voittamaan oman jännitykseni yksinkertaisesti esiintymällä paljon, mutta myös hyödyntämällä parhaimpia ja toimivimpia tekniikoita, joiden avulla jännitys saadaan hallintaan ja uudelleen suunnattua voimavaraksi. 

Esiintymisjännityksen voittaminen on hyvin pitkälti oman mielen hallintaa. Ja siihen on paljon välineitä tarjolla.

Tässä muutamia tekniikoita mainitakseni, miten esiintymisjännityksen voittaa:

Petri Kassinen, Ammattivalmentaja

Petri Kassinen, Ammattivalmentaja

  • Esiintyjän voimaympyrä

  • Läsnäolon voima ja irtipäästämisen taito (mindfulness)

  • Hengitystekniikat kuten pitkät ulos hengitykset, vuorosierainhengitys, 6-3-9 hengitys

  • EFT- eli stressipistetaputus

  • Positiivinen visualisointi

  • Hyvien kokemusten muistelu -tekniikka

  • Tunteen pyöritys -tekniikka

  • Levolliset ja rohkaisevat affirmaatio lauseet

  • Hypnoosi

  • Siedätyshoito eli hanki paljon harjoittelu- ja esiintymiskokemuksia

Tärkeää on harjoitella ja päästä kokemuksen kautta oppimaan, mikä toimii juuri sinulle parhaiten. Olemmehan kuitenkin kaikki erilaisia.

Yksin ei kannata jäädä asian kanssa. Parhaiten esiintymisjännityksen saa hallintaan ja käännettyä voimavaraksi yhdessä ammattilaisen ohjauksessa, sillä usein yksinään ja itsekseen harjoitteleminen jää puolitiehen ja pahimmillaan vain tuottaa turhautumista ja saa aikaan negatiivisen kierteen.

Suosittelen, että otat rohkeasti yhteyttä ja sovitaan sinulle räätälöity esiintymisvalmennus.

Carpe diem,
***Petri

Comment

120 vuotiaaksi!

Comment

120 vuotiaaksi!

Olen nyt 42 vuotias eli noin 1/3 elämää vasta eletty ja mahtavat 78+ vuotta vielä edessä :D

Olen nimittäin päättänyt elää ainakin 120 vuotiaaksi!

Tätä olen hokenut jo melko pitkään ja sanonut sen monesti ääneen erilaisissa tilaisuuksissa, koulutuksissa ja kahvipöytäkeskusteluissa.

Monesti juuri niillä asioilla on tapana käydä toteen, mitä ajattelemme, kuvittelemme ja lausumme ääneen. Jo ajatus ja päätös asiasta kuin asiasta sinänsä kantaa monesti jo pitkälle, mutta jokaisen asian suhteen täytyy tietysti tehdäkin jotain ;) Olet kanssani varmasti samaa mieltä, että pelkkä kaunis ajatus ei riitä vaan tarvitaan toimintaa.

Tässä blogi-kirjoituksessani jaan muutamia ajatuksia siitä, mitä jokainen voi tehdä itsensä hyväksi ja parhaimmillaan varmistaa pitkän ja hyvinvoivan elämän.

Se, että vielä 120 vuotiaana muisti pelaa, on järjissään ja muutenkin voimissaan, ja ehkä jopa hymyssä suin pyörittää hulahulavannetta, vaatii ainakin elämänmyönteistä ja huumorintäyteistä asennetta ja kutakuinkin terveellisiä elämäntapoja, kuten säännöllistä liikuntaa, riittävää lepoa ja unta sekä monipuolista ruokavaliota.

Tässäpä siis ensimmäiset 4 tärkeintä asiaa, mitä jokainen voi toteuttaa ilman sen suurempia kummallisuuksia tai mitään valtavia rahallisia satsauksia.

JUOKSULENKILLÄ KEHO JA MIELI ENERGISOITUU.

JUOKSULENKILLÄ KEHO JA MIELI ENERGISOITUU.

  1. Liiku säännöllisesti.

    • Juoksu tai reipas kävely lenkki tekee hyvää niin keholle kuin mielelle. Jokainen tietää, että juoksu vahvistaa sekä lihaksia että sydäntä. Näiden lisäksi tutkimukset osoittavat juoksemisen parantavan myös aivojen terveyttä! Muun muassa kirjailija ja amerikkalaisen Runner’s World -lehden toimittaja Scott Douglas (Juoksu on parasta terapiaa -kirja) sekä ruotsalainen ylilääkäri ja psykiatri Anders Hansen (Aivovoimaa -kirja) kertovat omissa kirjoissaan, miten liikunta (ja erityisesti juoksu) ei ainoastaan paranna terveyttä ja lisää energiaa, vaan se vaikuttaa positiivisesti muistiin, unenlaatuun, luovuuteen, stressinsietokykyyn sekä persoonallisuuteen ja älyyn.

    • Voin jo omasta lyhyestä kokemuksesta kertoa, että KYLLÄ juoksun vaikutus on todella merkittävä omalle hyvinvoinnille ja ISOSTI! Olen juossut jonkin verran elämäni aikana, mutta voisin sanoa, että oikeastaan vasta nyt viime syksynä aloitin aktiivisen ja säännöllisen juoksuharrastuksen. Ja olen nyt tuon 2018 elokuun lopun jälkeen eli noin 5 kuukauden aikana juossut 53 lenkkiä eli yhteensä noin 400km. Elämäni ensimmäisen puolimaratonin juoksin lokakuussa 2018 ja siitä kuukauden päästä marraskuussa juoksin 30km yhtämittaisen matkan! Juoksemisen lisäksi käyn myös kuntosalilla noin 2-3 kertaa viikossa. Kaikkiaan oman kunnon kehitys on ollut hurja, ainakin omassa mittakaavassani. Ja olen enemmän kuin tyytyväinen. Oloni on todella energinen ja nukun yöni vieläkin paremmin.

  2. Nuku ja lepää riittävästi.

    • Riittävä lepo ja uni ovat ehkä ne tärkeimmät avaimet terveyteen ja hyvään elämään, sillä kukaan meistä ei jaksa ilman unta ja lepotaukoja. Unen aikana koko keho elpyy, palautuu ja aivot lataavat omia energiavarastojaan sekä huoltavat itseään. Uni ehkäisee stressiä ja ylläpitää elimistön vastustuskykyä ja torjuu sairauksia. Uni on myös oppimisen ja muistamisen keskeinen edellytys.

    • Nukkumiseen kannattaa satsata ja unen laatuun kiinnittää huomiota. Itse seuraan unen laatua suomalaisten kehittämän Oura-hyvinvointisormuksen avulla. Oura-sormus kertoo mm. kuinka levollista ja palauttavaa uni on ollut, milloin kannattaa mennä nukkumaan parhaan unen laadun saamiseksi ja sen avulla näkee konkreettisesti myös miten elintavat, kuten liikunta, ateriarytmi tai alkoholi, vaikuttavat uneen. Sormuksen avulla osaan paremmin löytää tasapainoisemman elämänrytmin ja pystyn optimoimaan suoriutumista omassa työssäni ja liikunnassani.

    • Muista pitää työpäivien aikana mikrotaukoja! Tauoilla on hyvä venytyllä jäseniä ja meditoida. Nämä auttavat sinua myös nukkumaan paremmin.

    • Tässä vielä muutama vinkki hyvään uneen. Kirjoitan uneen liittyen myöhemmin lisää toisessa tulevassa blogissa.

      • Liiku/treenaa vähintään 20-40min 3 kertaa viikossa. Vältä kuitenkin raskasta liikuntaa 4 tuntia ennen nukkumaan menoa.

      • Vältä syömästä tukevaa ateriaa 3 tuntia ennen nukkumaan menoa.

      • Vältä kahvia, energiajuomia tms. klo 15 jälkeen

      • Lopeta kokonaan tai ainakin minimoi alkoholin käyttö

      • Vältä päiväunia

      • Tee huone mahdollisimman pimeäksi (pimennysverho suositeltavaa)

      • Huoneen on hyvä olla sopivan viileä, sänky ja tyyny mukava, jossa on oikeasti hyvä levätä. HUOM! hyvään sänkyyn kannattaa satsata.

      • Löydä sopiva unirytmi (Oura-sormus auttaa tässä). Pyri menemään nukkumaan ja heräämään suhteellisen säännöllisesti aina samaan aikaan.

      • Opettele hengitys- ja rentoutumisharjoituksia esim. mindfulness.

  3. Syö monipuolisesti.

    • Laadukas ja monipuolinen ravinto huoltaa niin kehoa kuin mieltäkin. Aivot tarvitsevat energiaa ja lihakset tarvitsevat rakennusaineita. Hyvä ruoka on elämän nautinto ja niin on sen kokkaaminenkin. Tai ainakin itse ajattelen niin. Minulle ruoanlaitto on omalla tavallaan meditaatiota. Ruokaa laittaessani saan hyödyntää kaikkia aistejani, herkutella jo mielessäni ja kun se on valmista niin sen jälkeen on ilo tarjoilla maukas ateria perheelle ja ystäville.

    • Keho kyllä kertoo, kuinka paljon ja millainen ravinto sille on hyväksi ja mikä ei, jos vain tarkkailet ja kuuntelet sitä. Syötkö kaloreita enemmän kuin kulutat? Turvottaako vatsaasi? Johtuvatko allergiasi ja ihottumasi ruokavaliosta? Tietysti ravintoasiantuntijoita kannattaa konsultoida, mutta itse ajattelen, että maalaisjärjellä pärjää pitkälle.

Itsestään huolehtiminen vaatii päättäväisyyttä, itsekuria, mielen lujuutta ja joustavuutta sekä hyvää itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja myötätuntoa. Kykyä olla itsensä paras ystävä ja toimia tuon ystävän parhaaksi.

Näitä kaikkia edellä mainitsemiani piirteitä ja voimavaroja voi kasvattaa ja kehittää monella tapaa, mutta on yksi, mitä ehdottomasti suosittelen kaikille, ja se on mindfulness

Petri.JPG

4. Harjoita mindfulnessia

  • Mindfulnessia eli tietoisuustaitoja voi harjoitella monella eri tapaa ja tutkimusten mukaan kaikkien niiden terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat huomattavia. Tutkimusten mukaan yleisiä terveysvaikutuksia ovat stressin vähentyminen, muistin ja keskittymiskyvyn parantuminen, mutta myös kokonaisvaltainen oman hyvinvoinnin ja itsetuntemuksen lisääntyminen.

  • Harjoitteet voivat olla perinteisiä muodollisia meditaatioharjoitteita, kuten istuma- ja kehomeditaatio sekä mindfulness-jooga, mutta tietoisuustaitoja voi harjoitella muutoinkin osana omia arkisia askareita kuten liikunnan, syömisen, keskustelun ja töiden parissa.

Mindfulness on olennainen ja tärkeä osa elämääni. Toimin mindfulness -ohjaajana ja myös harjoitan säännöllisesti erilaisia tietoisen läsnäolon harjoitteita ja käyn vuosittain henkilökohtaisilla retriiteillä. Suosittelen lämpimästi kaikille.

Tule ihmeessä mukaan mindfulness -iltaan tai pidemmälle 8-viikon mindfulness kurssille. Katso täältä aikataulut ja ilmoittaudu mukaan. Omaan hyvinvointiin kannattaa ehdottomasti satsata!

IMG_1512.jpg

Tämän blogikirjoituksen viimeisin vinkkini antoisaan ja pitkään elämään on itsensä kehittäminen. Itse tykkään tehdä monenlaista ja pyrin myös kehittämään itseäni säännöllisesti. Oman työhuoneeni kirjahyllyt ovat täynnä, mitä mielenkiintoisempia ammattikirjoja, joita luen ja selailen jatkuvasti. Suurimman osan olen ostanut ja osa on lainassa kirjastosta. Pelkästään viimevuonna olin mukana 3:lla erilaisella kurssilla/seminaarissa. Yksi niistä oli USAssa, yksi UKssa ja yksi Suomessa. Näiden lisäksi suoritin useamman verkkokurssin. Tänä vuonna, nyt tammikuun lopussa, aloitin vuoden mittaisen uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen Jyväskylän Yliopistolla. Samalla jatkan mindfulness -osaamiseni syventämistä. Seuraava retriittikin on jo pian! :D

5. Kehitä itseäsi säännöllisesti

  • Lue kirjoja, katso TED-talkia, käy kursseilla tai pidemmissä koulutuksissa.

  • Hanki itsellesi valmentaja tai työnohjaaja, joka haastaa sinua ja auttaa sinua kehittymään.

  • Pyri monipuoliseen työhön tai työtehtäviin. Haasta itseäsi välillä. Pidä mielesi virkeänä ja valppaana. Vaihda uraa, jos siltä tuntuu ja se on mahdollista (useinmiten on). Kokeile, kokeile ja kokeile, kunnes löydät oman kutsumuksesi, jos et ole sitä vielä löytänyt.

En tiedä, teitkö vuoden vaihteessa lupauksia ja millaisia, mutta tästä päivästä alkaen lupaa itsellesi huolehtia, siis aikuisten oikeesti, pitää todella hyvää huolta itsestäsi.

Ole itsesi paras ystävä ja toimi sen mukaisesti.

Energisin terveisin,

***Petri

p.s. Käythän tykkäämässä Mentor in Mind FB-sivuja ja seuraa myös, mitä Instagramissa tapahtuu.

Comment

Jätätkö hampaasi pesemättä?

Comment

Jätätkö hampaasi pesemättä?

Itselleni mindfulness on tärkeä ja olennainen osa elämää. Ja se myös tarkoittaa monia asioita minulle. Yksi tapa ymmärtää ja tarkastella, mitä mindfulness tarkoittaa on ajatella sitä henkisenä hygieniana.

Yksi tapa ymmärtää ja tarkastella, mitä mindfulness tarkoittaa on ajatella sitä henkisenä hygieniana.

Aivan kuten harjaamme hampaamme joka päivä, käymme suihkussa tai pesemme kädet ennen kuin alamme laittamaa ruokaa ja syömme. Jos jätät harjaamatta hampaasi parin päivän ajan, niin huomaat ja tunnet sen varmasti ja todennäköisesti myös muut haistavat sen, että et ole käynyt suihkussa pariin päivään. Ja jos jatkat samaa rataa viikon pari tai pidempään niin on takuu varmaa että, yleinen hyvinvointi ja terveytesi heikkenee.

Itse pidän huolta myös omasta mielestäni, aivoistani ja neurologiastani joka päivä, tekemällä muodollisia ja epämuodollisia mindfulness harjoitteita. Mindfulnessin harjoittamiseen käytetty aika maksaa itsensä takaisin jo muutamissa päivissä ja viikoissa, niin pian kun vain aloitat ja sen vaikutukset huomaat todenteolla pidemmän ajankuluessa. Omakohtaisen vuosien kokemuksesta tiedän ja tunnen sen vaikutukset ja tietenkin myös tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka tehokas mindfulness on 🤓

Tule mukaan harjoittamaan mindfulness-joogaa ja meditaatiota 🧘🏼‍♂️❤️

Katso, milloin on seuraava mindfulness -ilta ja kurssi. Käythän myös tykkäämässä Mentor in Mind FB-sivuja ja seuraa myös, mitä Instagramissa tapahtuu.

Mielen kuntosalille…

Mielen kuntosalille…

 

Comment

Comment

Milloin viimeksi olet kysynyt tämän kysymyksen itseltäsi?

"Mieli on kuin laskuvarjo:
se toimii vain avoimena.
"  
- Thomas Dewar

Elämä on niin paljon mahdollisuuksia täynnä, kun vain olemme avoimia niille... siis kun vain maltamme pitää mielemme ja aistimme avoimina. Ja heti, kun olemme läsnä koko olemuksellamme ja pysymme uteliaina, seikkailumielisinä, niin usein yksi asia johtaa toiseen ja elämä yllättää, positiivisesti.

Ja kun tarkemmin ajattelemme asiaa, niin mahdollisuuksia synnyttävä avoimuus alkaa itsestämme, omasta kehostamme ja ajatuksistamme, näiden kuulemisesta, näkemisestä ja tuntemisesta tavalla joka luo todellisuutta.

Itse olen huomannut, kuinka tärkeää on pysähtyä, säännöllisen epäsäännöllisesti, olemaan tietoisesti läsnä oman itsen, ajatuksien ja kehonkielen äärellä. Valppaan avoimena, myötätuntoisesti ja ystävällisesti.

Matkallani olen oppinut, että mindfulness, yksi meditaation monista muodoista, on kehomme ja ajatuksiemme kanssa ystävystymistä, arvostavaa ja hyväksyvää tietoista läsnäoloa.

Voisitko kuvitella kysyväsi itseltäsi useammin tämän tärkeän kysymyksen: "Will you be my Valentine?"

Comment

Tavoitteena vaeltaminen

Comment

Tavoitteena vaeltaminen

Luin tässä erästä tietoisen läsnäolon (mindfulness) kirjaa ja lukemisen aikana ajatukseni lähtivät vaeltamaan ja jonkin ajan päästä havahduin, että olen käännellyt sivuja mutten oikeastaan muista, mitä olen lukenut. Olin vaeltamassa samalla kun olin ”lukevinani”… ja kohta läppäri sylissäni kirjoittamassa tätä blogia. 

Ihmisen toiminta on aina tavoitteellista, joko tietoista tai tiedostamatonta.

Tavoitteellisuus. Pohditaanpa hetki. Aamulla kun heräsin, niin ajatukseni olivat ystäväni blogi-kirjoituksessa jonka luin eilen. Ja sängystä noustessani katseeni suuntautui kirjahyllyyni. Päätin ottaa mindfulness kirjan (Mindfulness työssä, Antti-Juhani Wihuri), istahtaa olohuoneen nojatuoliin ja lukea siitä muutamia pätkiä…

Huomioni kiinnittyi hetkeksi olohuoneen matolla nukkuvaan ”Lepu” koiraamme, joka nukkuu kyljellään ja näkee nähtävästi unia, kun toinen etujalka vispaa ilmassa.

Kirjan puolenvälin tienoilla oli yksinkertainen kuva tietoisen läsnäolon harjoittamisen syklistä. Alkaen huomion suuntaamisesta johonkin kohteeseen kuten hengitykseen. Huomion kohteena voi olla myös aistihavainnot, kehontuntemukset ja mielenliikkeet kuten tunteet ja ajatukset sekä vuorovaikutus. Syklissä seuraavana mainitaan huomion siirtyminen huomaamatta muualle, ajatukset lähtevät vaeltamaan pitkin erilaisia assosiaatiopolkuja… (tiedostamaton, mielen vietävänä). Ja kolmantena vaiheena havahtuminen takaisin tähän hetkeen (tietoisuus, hyväksyntä). Havahtuminen on se hetki kun tulemme tietoiseksi omista sen hetkisistä ajatuksistamme, siitä mihin huomiomme on suuntautunut juuri sillä hetkellä. Ja sillä hetkellä voimme jälleen palauttaa, suunnata ja keskittää huomiomme takaisin esimerkiksi käsillä olevaan mindfulnessharjoitukseen.

Ihmisen toiminta on aina tavoitteellista, joko tietoista tai tiedostamatonta.

Tietoisen läsnäolon harjoittaminen on tietyssä mielessä hyvin tavoitteellista toimintaa. Ajatellaanpa henkilöä, joka haluaa tutustua mindfulnessiin. Hän on kuullut, että siitä on apua mm. stressinhallintaan. Päätöksen tehtyään hän hankkii ensin jonkin kirjan tai etsii internetistä tietoa aiheesta. Voi olla, että hän myös ilmoittautuu mindfulness-kurssille saadakseen lisää tietoa vaikkapa kysymyksiinsä mitä, miksi ja ennenkaikkea miten.

Kurssilla tavoitteena on perehtyä ja syventyä mindfulness -harjoituksiin sekä teoriassa että käytännössä. Kurssin käytyään tai kirjaa lukiessaan henkilö alkaa kokeilemaan (lisää) tietoisen läsnäolon harjoituksia. Ehkä hän hankkii itselleen meditaatiotyynyn (ei kylläkään välttämätön) ja istahtaa kotilattialle sen kanssa. Tai jopa päättää mennä jonnekin veden äärelle (joen, järven tai meren) harjoittamaan meditaatiota. Ja ehkä jossain vaiheessa hän hakeutuu mukaan mindfulness retriitille. Ja pian hän käy läpi aiemmin mainittua tietoisen läsnäolon harjoittamisen sykliä, yhä uudelleen ja uudelleen, päättäväisesti ja huomattavasti omaa hyvinvointiaan yhä lisäten ja läsnäoloaan yhä paremmaksi kehittäen. 

Vaimoni luki vasta Jon Kabat-Zinnin kirjan Olet jo perillä. Ja olemmekin hymyssä suin vitsailleet ja samalla tosissammekin toisillemme muistuttaneet ”Olet jo perillä” erinäisissä keskusteluissamme. Kysymyksenä voisi heittää… tarviiko tietoista läsnäolon harjoittamista ajatella tavoitteellisena toimintana?

Itse sallin ja annan mieleni myös uteliaasti vaeltaa kohti tietoista läsnäoloa. Mielestäni tässä tulee esiin pala mindfulnessin ydintä… kyky olla läsnä niin omien ajatusten suhteen kuin muutenkin niitä sen koommin arvottamatta ja samalla niitä kuitenkin arvostaen.

Vaeltaja löytää ja oppii...

Comment